Flättipolkimet

Niinpä vain flunssa iski pääsiäisen jälkeen ja kuljin työmatkat metrolla. Ankeaa.

Eilen olo alkoi olla jo melko hyvä, mutta en kunnon lenkille viitsinyt vielä lähteä. Cairnsin maailmancupista innostuneena ruuvasin Spessuun avopolkimet ja lähdin harjoittelemaan hyppäämistä niillä. Paikkana oli Herttoniemen hyppylinja, joka sijaitsee Länsi-Herttonmiemestä Hallainvuoreen vievän ulkoilutien varressa, pari sataa metriä autotien ylittävältä sillalta Herttoniemen puolelle.

Pelottava yhdistelmä

Lukkopoljinmies on heti pulassa jos jalat eivät ole kiinni polkimissa. Kantatessa tulee kuitenkin usein irroitettua jalka polkimelta ja lukkojen kanssa ei osaa ruveta polkemaan kunnolla, ennen kuin klossi on napsahtanut takaisin kiinni. Välillä paikkaa joutuu hakemaan muutaman kampikierroksen verran ja ajaminen menee räveltämiseksi. Ehkä pitäisi hommata pehmeäpohjaiset lukkokengät, jotka eivät lipsuisi niin paljoa polkimilla. Spessunkin lukkopolkimissa on ihan kunnollinen taso lukko-osion ympärillä, mutta kovapojaiset kengät eivät silti pidä.

Joka tapauksessa haluan oppia ajamaan myös avopolkimilla, mitä talvella kokeilinkin vähän aikaa. Nyt on taas ollut taukoa ja hankalaltahan se aluksi tuntui. Käytössä olleet Niken kengät ovat ehkä pohjan materiaaliltaan hieman huonot, koska ne eivät pitäneen polkimilla yhtä hyvin kuin talvikengät. Pari ekaa laskua tuntuivat melko holtittomilta ja isoimman gäpin jätin aluksi muutaman kerran ajamatta. Äkkiä polkimien kanssa pääsi kuitenkin sinuiksi, eikä niitä tarvinut enää ajatella. Vähän haparoivaa tuo hyppiminen silti on, linkuttaminen ja temppuilu jää edelleenkin tulevaisuuteen.