Talviurheilua

Vaihteluksi työmatkakinnaamiselle tänään oli kiva käydä ajelemassa ihan huvikseen. Yöllä oli tullut lunta aika paljon, joten ajaminen (taluttaminen) oli aika erilaista, kuin mitä eilen olin ajatellut. Vielä eilen oli muutaman sentin kerros pehmeää pakkaslunta, jolloin polkujen ajaminenkin olisi ollut melko luontevaa, mutta yöllä ja aamulla lunta oli tullut viitisentoista senttiä lisää.

Meta

Vaihdoin keskiviikkona Commencal Meta AM 29:iin mielestäni talvipyöräilyyn ja työmatkoille sopivat renkaat. Eteen Continentalin 2.2" Rubber Queenin, ja taakse saman kokoinen Mountain Kingin Protection-kyljellä. Renkaat ovat ajautuneet hyllyyni puolivahingossa, joten ajattelin antaa niille näin arkikäytössä näyttötilaisuuden. Kumpikaan renkaista ei ole UST- eikä kai edes tubeless ready -rengas, mutta ainakaan oman kokemukseni mukaan esim. Maxxiksella tai Schwalbella se ei ole hirveästi haitannut. Rubber Queen nousi vanteelle pelkällä pumpulla ja Mountain King vasta parilla Napsauttimen yrityksellä.

Mikään ei-UST -rengas ei minulla ole tainut heti pitää ilmoja sisällään, vaan vaatii heiluttelua ja yleensä vasta ensimmäisen lenkin jälkeen rengas tiivistyy kunnolla. Muistan lukeneeni Fillarifoorumilta huonoja kokemuksia Continentalin ei-UST -renkaista, mutta muistelin näiden liittyvän lähinnä vaikeuteen saada rengas nousemaan vanteelle.

Torstaiaamuna sitten ilmat renkaisiin ja töihin ja työpäivän jälkeen olinkin varautunut pumppaamaan kumit. Takarengas oli kokonaan tyhjä ja etunenkin löysä. Ilmat sisään ja matkaan. Kauppatorilla, eli alle kilometrin matkan jälkeen, eturengas tuntui löysältä. Ei ongelmaa, lisää ilmaa kumiin - ja silloin eletty elämä pyyhkityyi pikakelauksella silmieni ohi. No ei aivan, mutta jokainen tietää tilanteen. Hieman liian pitkä työpäivä, vähän liian kylmää ja tuulista ja silloin menee tubeless-venttiili poikki. Kuka kantaa venttiilejä mukanaan? En ainakaan minä, vaikka syksyllä samasta kiekkosatsista takaventtiilin katkaistuani talutinkin pyörää kolme varttia kotiin. Tiputtelin siinä korjauspuuhissa tavaroita lumeen ja sainkin kohmeisilla sormillani kahdella venttiilin kiristymutterilla melkein hätäkorjattua venttiilin, mutta lopulta alistuin laittamaan repun pohjalla lojuneen väärän kokoisen sisäkumin renkaaseen. Tappio.

Laitoin kotona uudet litkut ja uuden venttiilin paikoilleen ja siinä renkaan kanssa puuhastelleesani huomasin, että Rubber Queenin kyljistä pullotti kymmeniä noin millin kokoisia palluroita, jotka raapaisemalla puhkesivat ja vuotivat ilmaa hetken, ennen kuin tiivisteaine tukki ne. Eli ei todellakaan UST-rengas.

Metan jarruista katosi mystisesti teho jokin aika sitten, vaikka ne oli juuri aiemmin ilmattu. Kenties pyörää pestessä vääränlaista saippuaa tai jotain joutunut jarrupaloille? Perjantaina hioin ja putsailin jarrupaloja, mutta huonosti tiivistyneet renkaat ja jarrujen epämääräinen toiminta sai minut kuitenkin valitsemaan Steamrollerin työmatkalle.

Lumen takia laitoin tänään Metaan flättipolkimet. Olen jo pidempään ajatellut, että pitäisi opetella ajamaan ilman lukkopolkimia, tietyissä tilanteissa kun huomaa olevansa riippuvainen niistä. Lunta oli tullut niin paljon, että pyörää joutuisi joka tapauksessa taluttamaa aika paljon ja klossithan siinä touhussa menee tukkoon. Talutusta se ajaminen tosiaan olikin, mutta hauskaa oli lasketella alamäkiä holtittomasti lumessa.