Metukan uudelleensyntymä

Yritin saada syksyllä Commencal Meta AM 29 -runkoni myytyä. Unelmissani näin lyhyemmällä chainstayllä varustetun ja isompaa takarengasta syövän rungon. Ja ehkä jopa matalammalla keskiöllä.  Syksy taitaa olla huonoa aikaa pyöräkaupalle, eikä kiinnostuneita ostajia oikein ollut. Taloustilanne, eikä järki oikein antaneet myöden ostaa uutta runkoa ennen vanhan myymistä. En halunnut odottaa myynnin mahdollista onnistumista läpi talven, ja kun viimeisenä silauksena löysin CRC:stä Michelinin Wild Mud Advanced 2.25:n ja Mavicin Crossmax Roam XL 2.2:n (molemmat noin kilon painoisia, mutta kapeahkoja taakse soveltuvia renkaita, joissa luulisi olevan kumia kovempaankin räppäykseen) päätin synnyttää Metukan uudestaan.

Tätä kokoonpanoa, tai pelkkää runkosettiä yritin myydä

Ensialkuun purin koko roskan. Eli palat irti rungosta ja lopuksi vielä linkusto auki ja karheat laakerit vaihtoon. Seatstayn ja taka-akselin välissä olevat laakerit, sekä ohjainlaakerin yläpää olivat ainoat, jotka säästyivät uusimiselta. Otin hommaksi hioa koko rungon maalipinnan rikki ja ostin Motonetistä Motipin neonpinkin sparymaalin ja akryylilakan. Tilasin Commencalilta logotarrat ja iskusuojateippiä, mutta parin kuukauden odottelun jälkeen niitä ei kuulunut ja peruin koko tilauksen. Tarrojen odottelun takia projekti vähän venähti, mutta tammikuun alussa sain kaverin kautta järjestettyä lämpimän tilan rungon maalaamiseen.

Pinta karheaksi ja vanhat logot pois

Misukan nappuloista lähti ylimääräiset pois

Maalaminen meni aivan kuten odottaa saattaa. Etukolmio tippui kerran pölyiselle lattialle ja maalikin loppui hieman kesken. Halusin saada homman kuitenkin kerralla tehtyä, koska olin lukenut, että lakka kovettuisi parhaiten maalin kanssa heti maalaamisen tai sitten parin viikon kuivumisen jälkeen. Ei mitään siltä väliltä. Onni onnettomuudessa, kaverini sai taiottua Molotowin neonpunaista tilalle, joka lopulta osoittautuikin jopa paremmaksi sävyksi, kuin alkuperäinen Motip. Uuden maalin yhteydessä saatin järjestettyä myös sopiva tussi, jolla runko sai uudet koristeet tarrojen sijaan. Koristelu meni hieman persiilleen kun en saanut kädelle sopivaa tukea, eikä tussi liukunut kovinkaan hyvin karhealla maalipinnalla. No, onpahan ainakin uniikki.

Runko kuivumassa

Ennen pyörän kasaamista kävin hakemassa Motonetistä kiveniskutarraa, jonka ajattelin liimailla lähes koko rungon suojaksi. Homma ei onnistunut kovin helposti, koska maalipinta on hieman karhea, eikä tarra tarttunut joka kohtaan kunnolla. Pelkäsin kuitenkin, ettei spraymaalipinta olisi kovinkaan kulutuskestävää, joten virittelin tarrat niin hyvin kuin pystyin. Useassa kohtaa ainoa ratkaisu saada se pysymään oli vetää tarra kokonaan putken ympäri, jolloin se tarttui itseensä.

Tarrahommien jälkeen paukuttelin laakerit paikoilleen. Ohjainlaakeri ja keskiö olivat helppoja hommia, mitä nyt ei-vetopuolelta piti laakerikipista sahata pala irti, että se mahtui paikoilleen. (Täytyy muuten sanoa, että Metukan takapään suunnittelussa on kyllä tehty monta kompromissia. Iskari ei ole keskellä vaan hieman pois vetopuolelta, joten chainstay ei ole symmetrinen ja se tavallaan uppoaa keskiömuhvissa olevan painauman sisälle. Kyseisen painauman takia normaali pressfit-kuppi ei mahdu vasemmalle puolelle typistämättä sisään. Chainstayssä on myös sisäiset vaijeriviennit, mutta varsinkin takavaihtajan puolella putkessa on niin jyrkkä mutka, että kun ensimmäistä kertaa asensin vaijerinkuorta, käytin operaation varmaan kaksi tuntia. Metan chainstay on melko pitkä, mutta siltikään siihen ei mahdu kuin 2.2- tai 2.25-tuumainen rengas kunnolla pyörimään. Ehkä paremmalla suunnittelulla senkin olisi saanut ratkaistua?) Linkuston laakereiden asentaminen oli hieman työläämpi homma. Itseasiassa tuntui jopa siltä, että laakereiden paikoilleen paukuttaminen oli hankalampaa, kuin niiden irti saaminen, mikä sekään ei ihan vartin homma ollut. Lopulta sain kuitenkin ruuvattua rungon kasaan ja kyllähän siinä ihailtavaa riittikin.

Lopussa asentamisessa ei sen kummempia ihmeitä ollut. Takajarru piti ilmata, koska sen letku oli mennyt chainstayn läpi ja jarrusatulan joutui irroittamaan letkusta purkamisen takia. Sisäisiä vaijerivientejä en enää käytä, koska en tykkää rungon sisällä rämisevistä letkuista ja jos niitä tarvii vaihtaa, homma on liian vaivalloista. Metukassa ei siis ole rungon ulkopuolella kiinnityskohtia vaijereille, mutta nippusiteet ja teippi ajavat saman asian. Keskiön ja iskarin lähellä vaijereiden kanssa saa muutenkin olla hieman luova, etteivät ne jousituksen toimiessa hankaa tai ota mihinkään kiinni. Ensimmäiselle lenkille ja työmatkalle asensin taakse Hans Dampfin, josta leikkelin kapeimpia keskinappuloita ja sivunappuloita lukuunottamatta kaikki nappulat melkein pois. Ajattelin, että iso ilmatila olisi mukava "semislicksissä" ja että rengas mahtuisi typistetyillä nappuloilla pyörimään kunnolla. Ottaa se silti mutkissa kiinni chainstayhyn ja jo ensimmäisen ajokerran jälkeen maalit olivat kuluneet läpi sivunappuloiden kohdalta.

Uusi Metukka ensimmäisellä työmatkalla

Ensimmäinen varsinainen lenkki Voutilassa

Myöhemmin testasin uutta Misukan mutarengasta takana, josta olin leikannut nappuloiden äärimmäiset osat pois. Rengas on jykevä, mutta mahtuu takahaarukkaan pyörimään. Tammikuu oli melko luminen, mutta sen mitä renkaalla pääsi ajamaan turpeessa, märillä kallioilla ja juurilla, pitoa kyllä löytyy vielä yli kahdella barillakin. Satuin vahingossa löytämään vielä Ice Spiker Pro:t puoleen hintaan. Jännästi niiden kanssa, sopivissa olosuhteissa, ajaminen on yhtä vaivatonta kuin kesäkeleillä. Huomasin kyllä ensimmäisen ajetun 100 kilometrin jälkeen, että kunnon paineilla muutama nasta raapaisee chainstaytä, mutta jaksaako tuota nyt murehtia...

Metukka 2015

Tein Metukan uudelleensyntymästä videon. Kävin ihan videon takia kaivamassa Kivikosta syksyllä rakentamani hyppyrin esiin ja siitä intouduttuani tein saman Pikkukosken step-upille. Taitaa videolla vilahtaa joku muukin uusi trailiviritelmä jostain Itä-Helsingistä. Jonkun lumisateisen kohdan olisin vielä halunnut dramatisoimaan videota, mutta kun sopivaa olosuhdetta ei tullut ja materiaalia alkoi muutenkin olla tarpeeksi, päätin että video saa luvan kelvata moisenaan.